Kuva. Henri Hellsten/Arktiset Vedet 2015
Elämme kuvapaljouden maailmassa. Televisiossa, mediassa, sosiaalisissa kanavissa ja yritysten verkkosivustoilla kuvat ja videot ovat jatkuvasti läsnä. Kuinka moni kuitenkaan ajattelee tekijänoikeuksia ladatessaan toisen ottaman kuvan esimerkiksi omaan somekanavaansa? Pääsääntöisesti toisen kuvan käyttö ilman lupaa on kielletty tekijänoikeuslain mukaan.
Tekijänoikeus tarkoittaa siis tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa, kuvan, maalauksen, piirroksen, videon käytöstä. Oikeus suojaa vain teoksen persoonallista ulkomuotoa, ei sen ideaa, tietosisältöä tai teoriaa. Tekijänoikeus antaa meille luovantyön ammattilaisille suojan, jotta myös jatkossa voimme harjoittaa ammattia ja saada siitä toimeentuloa. Jos suojaa ei olisi ja kukaan ei sitä valvoisi niin kuka tahansa voisi käyttää luovan työn ammattilaisten tekemiä töitä ilmaiseksi ja ilman, että sen tekijä saisi mitään korvausta luomastaan tuotteesta. Usein miten luovantyön ammattilaiset myyvät käyttöoikeuksia tuottamilleen teoksille ja näin ollen saavat palkkansa sitä kautta.
Tekijänoikeuden kesto
Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen tekijälle. Valokuvan tekijänoikeus on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisesta, mutta jos kuva täyttää teoskynnyksen, tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Teoskynnyksellä tarkoitetaan, että teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen lopputulos.
Esimerkki teoskynnyksen ylittävästä valokuvasta on Kalle Kultalan vuonna 1961 noottikriisin aikaan ottama uutisvalokuva presidentti Urho Kekkosesta Havaijilla. Tekijänoikeusneuvosto on todennut teoskynnystä koskevassa lausunnossaan TN 2013:3 näin: ”Valokuva ilmentää dramaattista tunnelmaa, jonka kuvaaja on rakentanut luovilla valinnoilla esimerkiksi valojen käytössä, ajoituksessa, syväterävyydessä sekä kuvan sommittelussa ja rajaamisessa.
Valokuva löytyy Ylen artikkelista. Kolttola Mirja / Yle. Kalle Kultala kuvasi kaikkea Kikasta Kekkoseen: katso 20 valintaa valtavasta kokoelmasta. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 23.2.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/20-10006906
Legendaarinen uutisvalokuvaaja Kalle Kultala kuoli 1991 ja tällä hetkellä hänen kuviensa tekijänoikeukset omistaa Suomen valokuvataiteen museo.
Teoksia voivat olla esimerkiksi sävellykset, valokuvat, tietokonepelit ja -ohjelmat, näytelmät, elokuvat, piirustukset ja maalaukset ja koreografiat. Tekijänoikeuksien taloudellisia puolia voidaan sopimuksissa siirtää toisen osapuolen nimiin, mutta moraalisia oikeuksia ei käytännössä pystytä siirtämään ne jäävät aina tekijälle.
Miten sitten kuvia saa käyttää?
Lähtökohtaisesti tarvitset aina luvan toisen kuvan käyttöön, jos julkaiset sen somessa tai yleisesti ottaen julkaiset kuvan kaikkien nähtäväksi. Joskus luvan saaminen voi maksaa ja joskus tekijä voi antaa luvan käyttää kuvaa esimerkiksi mainitsemalla hänet tekijänä. Suomessa on kuitenkin muutamia tekijänoikeuslain sallimia poikkeuksia kuvan käytölle:
Näitä ovat sitaattioikeus, uutisointi ja yksityinen käyttö.
Sitaattioikeuden nojalla saat käyttää kuvia, jos kuvat ovat osana arvostelua, keskustelua tai analyysiä ja viittaat siihen asianmukaisesti
Uutisoinnissa voi olla mahdollista käyttää kuvaa, jos kuva liittyy ajankohtaiseen uutistapahtumaan ja sen käyttö on perusteltua. Näissä tapauksissa kuvaaja on aina mainittava hyvän tavan mukaan. Yksityiseen käyttöön kuvan kopioiminen on sallittua, mutta verkkoon sitä ei saa julkaista ilman tekijän lupaa.
Hyviä tapoja on etsiä ja hyödyntää ilmaisia tai CC-suojattuja kuvia verkosta. CC-lisenssillä suojattuja kuvia on paljonkin ja niiden käytössä pitää vain muistaa lisenssin antamat ehdot kuvien käytölle. Usein niissä riittää tekijän maininta ja se, että kuva CC-lisenssin suojaama kuva. Monet kuvapankit antavat myös ilmaiseen käyttöön kuvia, mutta niissä kannattaa tutustua aina kuvapankkien omiin ehtoihin kuvien käytöstä.
Mitä sitten tapahtuu, jos on käyttänyt jonkun kuvaa ilman lupaa? Luvaton käyttö on tekijäoikeusrikkomus. Siitä voi seurata hyvitysmaksu, korvausvaatimus tai vaatimus kuvan poistamiseen. Vakavimmissa tapauksissa rikkomus voi johtaa oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi on suositeltavaa varmistaa kuvien laillinen käyttö ja tutustua tekijänoikeussääntelyyn ennen julkaisua.
Yhteenveto
Tekijänoikeus suojaa luovan alan ammattilaisia ja takaa, ettei heidän tuotoksiaan käytetä ilman lupaa. Valokuvien tekijänoikeus on voimassa 50 tai 70 vuotta riippuen siitä, ylittääkö kuva teoskynnyksen. Kuvia voi lähtökohtaisesti käyttää vain luvan kanssa, mutta laki sallii poikkeuksia tietyissä tilanteissa, kuten sitaattioikeudessa ja uutisoinnissa.
Creative Commons -lisensoidut kuvat tarjoavat laillisen tavan hyödyntää kuvamateriaalia, mutta lisenssiehdot on aina tarkistettava. Luvattomasta kuvankäytöstä voi seurata hyvitysmaksuja tai jopa oikeustoimia, joten on aina suositeltavaa toimia vastuullisesti ja kunnioittaa tekijänoikeuksia.
Lähteet:
Kolttola Mirja / Yle. Kalle Kultala kuvasi kaikkea Kikasta Kekkoseen: katso 20 valintaa valtavasta kokoelmasta. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 23.2.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/20-10006906.
Tekijänoikeus.fi. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 22.02.2025. Saatavissa: https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/
Kopiraittila. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 22.02.2025. Saatavissa: https://kopiraittila.fi/teosten-kaytto/kuvien-kaytto/
Kuvasto.fi. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 21.02.2025. Saatavissa: