Tekijä: Henkka

Kuva. Henri Hellsten/Arktiset Vedet 2015

Elämme kuvapaljouden maailmassa. Televisiossa, mediassa, sosiaalisissa kanavissa ja yritysten verkkosivustoilla kuvat ja videot ovat jatkuvasti läsnä. Kuinka moni kuitenkaan ajattelee tekijänoikeuksia ladatessaan toisen ottaman kuvan esimerkiksi omaan somekanavaansa? Pääsääntöisesti toisen kuvan käyttö ilman lupaa on kielletty tekijänoikeuslain mukaan.

Tekijänoikeus tarkoittaa siis tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa, kuvan, maalauksen, piirroksen, videon käytöstä. Oikeus suojaa vain teoksen persoonallista ulkomuotoa, ei sen ideaa, tietosisältöä tai teoriaa. Tekijänoikeus antaa meille luovantyön ammattilaisille suojan, jotta myös jatkossa voimme harjoittaa ammattia ja saada siitä toimeentuloa. Jos suojaa ei olisi ja kukaan ei sitä valvoisi niin kuka tahansa voisi käyttää luovan työn ammattilaisten tekemiä töitä ilmaiseksi ja ilman, että sen tekijä saisi mitään korvausta luomastaan tuotteesta. Usein miten luovantyön ammattilaiset myyvät käyttöoikeuksia tuottamilleen teoksille ja näin ollen saavat palkkansa sitä kautta.

Tekijänoikeuden kesto

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen tekijälle. Valokuvan tekijänoikeus on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisesta, mutta jos kuva täyttää teoskynnyksen, tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Teoskynnyksellä tarkoitetaan, että teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen lopputulos.

Esimerkki teoskynnyksen ylittävästä valokuvasta on Kalle Kultalan vuonna 1961 noottikriisin aikaan ottama uutisvalokuva presidentti Urho Kekkosesta Havaijilla. Tekijänoikeusneuvosto on todennut teoskynnystä koskevassa lausunnossaan TN 2013:3 näin: ”Valokuva ilmentää dramaattista tunnelmaa, jonka kuvaaja on rakentanut luovilla valinnoilla esimerkiksi valojen käytössä, ajoituksessa, syväterävyydessä sekä kuvan sommittelussa ja rajaamisessa.

Valokuva löytyy Ylen artikkelista. Kolttola Mirja / Yle. Kalle Kultala kuvasi kaikkea Kikasta Kekkoseen: katso 20 valintaa valtavasta kokoelmasta. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 23.2.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/20-10006906

Katso kuva…

Legendaarinen uutisvalokuvaaja Kalle Kultala kuoli 1991 ja tällä hetkellä hänen kuviensa tekijänoikeukset omistaa Suomen valokuvataiteen museo.

Teoksia voivat olla esimerkiksi sävellykset, valokuvat, tietokonepelit ja -ohjelmat, näytelmät, elokuvat, piirustukset ja maalaukset ja koreografiat. Tekijänoikeuksien taloudellisia puolia voidaan sopimuksissa siirtää toisen osapuolen nimiin, mutta moraalisia oikeuksia ei käytännössä pystytä siirtämään ne jäävät aina tekijälle.

Miten sitten kuvia saa käyttää?

Lähtökohtaisesti tarvitset aina luvan toisen kuvan käyttöön, jos julkaiset sen somessa tai yleisesti ottaen julkaiset kuvan kaikkien nähtäväksi. Joskus luvan saaminen voi maksaa ja joskus tekijä voi antaa luvan käyttää kuvaa esimerkiksi mainitsemalla hänet tekijänä. Suomessa on kuitenkin muutamia tekijänoikeuslain sallimia poikkeuksia kuvan käytölle:

Näitä ovat sitaattioikeus, uutisointi ja yksityinen käyttö.

Sitaattioikeuden nojalla saat käyttää kuvia, jos kuvat ovat osana arvostelua, keskustelua tai analyysiä ja viittaat siihen asianmukaisesti

Uutisoinnissa voi olla mahdollista käyttää kuvaa, jos kuva liittyy ajankohtaiseen uutistapahtumaan ja sen käyttö on perusteltua. Näissä tapauksissa kuvaaja on aina mainittava hyvän tavan mukaan. Yksityiseen käyttöön kuvan kopioiminen on sallittua, mutta verkkoon sitä ei saa julkaista ilman tekijän lupaa.

Hyviä tapoja on etsiä ja hyödyntää ilmaisia tai CC-suojattuja kuvia verkosta. CC-lisenssillä suojattuja kuvia on paljonkin ja niiden käytössä pitää vain muistaa lisenssin antamat ehdot kuvien käytölle. Usein niissä riittää tekijän maininta ja se, että kuva CC-lisenssin suojaama kuva. Monet kuvapankit antavat myös ilmaiseen käyttöön kuvia, mutta niissä kannattaa tutustua aina kuvapankkien omiin ehtoihin kuvien käytöstä.

Mitä sitten tapahtuu, jos on käyttänyt jonkun kuvaa ilman lupaa? Luvaton käyttö on tekijäoikeusrikkomus. Siitä voi seurata hyvitysmaksu, korvausvaatimus tai vaatimus kuvan poistamiseen. Vakavimmissa tapauksissa rikkomus voi johtaa oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi on suositeltavaa varmistaa kuvien laillinen käyttö ja tutustua tekijänoikeussääntelyyn ennen julkaisua.

Yhteenveto

Tekijänoikeus suojaa luovan alan ammattilaisia ja takaa, ettei heidän tuotoksiaan käytetä ilman lupaa. Valokuvien tekijänoikeus on voimassa 50 tai 70 vuotta riippuen siitä, ylittääkö kuva teoskynnyksen. Kuvia voi lähtökohtaisesti käyttää vain luvan kanssa, mutta laki sallii poikkeuksia tietyissä tilanteissa, kuten sitaattioikeudessa ja uutisoinnissa.

Creative Commons -lisensoidut kuvat tarjoavat laillisen tavan hyödyntää kuvamateriaalia, mutta lisenssiehdot on aina tarkistettava. Luvattomasta kuvankäytöstä voi seurata hyvitysmaksuja tai jopa oikeustoimia, joten on aina suositeltavaa toimia vastuullisesti ja kunnioittaa tekijänoikeuksia.

Lähteet:

Kolttola Mirja / Yle. Kalle Kultala kuvasi kaikkea Kikasta Kekkoseen: katso 20 valintaa valtavasta kokoelmasta. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 23.2.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/20-10006906.

Tekijänoikeus.fi. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 22.02.2025. Saatavissa: https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/

Kopiraittila. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 22.02.2025. Saatavissa: https://kopiraittila.fi/teosten-kaytto/kuvien-kaytto/

Kuvasto.fi. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 21.02.2025. Saatavissa:

https://kuvasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/tekijanoikeus

Kuva. Henri Hellsten/Omakuva 2019

Oletko koskaan googlannut itseäsi? Tiedätkö, millainen kuva sinusta muodostuu verkossa? Tiedätkö, mikä on oma digitaalinen identiteettisi? Tätä lähdin myös itse pohtimaan, kun sain tehtävän eteeni. En ollut aikaisemmin asiaa sen kummemmin miettinyt, mutta artikkeleita lukiessani aloin kiinnostua siitä, mitä kaikkea allekirjoittaneesta löytyy internetin syövereistä.

Mitä digitaalinen identiteetti tarkoittaa?

Perehdyttyäni aiheeseen aloin ymmärtämään, kuinka laaja kokonaisuus digitaalinen identiteetti oikeastaan onkaan. Aluksi ajattelin sen tarkoittavan vain omia Instagram-postauksiani, mutta todellisuudessa se kattaa kaiken, mitä olen digimaailmassa tehnyt. Tämä voi sisältää esimerkiksi verkkokaupoista tehdyt ostokset, rekisteröitymiset eri palveluihin, artikkeleihin liittyvät maininnat, tai vaikkapa joogakurssille ilmoittautumisen.

Käyttäessämme internetiä ja somea luomme jatkuvasti erilaisia digitaalisia identiteettejä. Lisäksi yritykset rakentavat meistä käyttäjäprofiileja hyödyntämällä tuottamaamme dataa. Näiden analyysien avulla yritykset voivat kohdentaa markkinointia ja mainontaa tarkemmin.

Oma sosiaalinen media ja identiteetti

Sosiaalisen median käyttö on tärkeä osa digitaalista identiteettiä. Tätä kutsutaan aktiiviseksi digijalanjäljeksi. Olemme tottuneet jakamaan sisältöjä, ja monille sosiaalinen media onkin merkittävä osa elämää – joskus jopa liiankin tärkeä. Usein someen luotu identiteetti on valikoitu ja hallittu: haluamme näyttää itsestämme positiivisen kuvan.

Itse käytän eniten Instagramia ja LinkedIniä. LinkedIn-profiilini keskittyy ammatilliseen identiteettiini ja verkostoitumiseen, kun taas Instagram on minulle enemmän henkilökohtainen alusta, jossa jaan harrastuksiani ja elämäntilanteitani. Toisinaan julkaisen siellä myös ammatillisia ”behind the scenes” -sisältöjä. Näin ollen sosiaalinen minä ja ammatillinen minä ovat jo osittain sekoittuneet keskenään.

Oman digitaalisen jalanjäljen jäljillä

Kun googletin itseni, huomasin tietojen olevan hajanaisia ja pirstaleisia. Osa tiedoista oli itse antamiani, kun taas osa perustui kolmansien osapuolten tai erilaisten tietokantojen tuottamiin tietoihin.

Vaikka en päässyt käsiksi yritysten keräämään syvädataan, pystyin arvioimaan niiden toimintaa saamieni mainosten ja markkinointisähköpostien perusteella. Yllätyin myös siitä, kuinka paljon esimerkiksi some-tykkäykseni näkyivät hakutuloksissa – olin kuvitellut, että ne pysyisivät vain sovelluksen sisällä.

Googlesta löytyi myös runsaasti kuvia TV-projekteista, joissa olen ollut mukana, sekä muutama video ja artikkeli. Koska olen ollut mukana monissa projekteissa, en varsinaisesti yllättynyt löydöistäni. En myöskään törmännyt virheellisiin tietoihin, mutta huomasin, kuinka paljon omalla nimelläni on erilaisia yhteyksiä.

Miten hallita ja kehittää omaa digitaalista identiteettiä?

Kun ymmärtää digitaalisen identiteettinsä laajuuden, sen hallintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Mietin, mitä voisin itse tehdä jatkossa oman digitaalisen identiteettini vahvistamiseksi ja suojaamiseksi.

Ensimmäisenä aion seurata omia tietojani säännöllisesti googlaamalla itseäni. Jos löydän vanhentuneita tai virheellisiä tietoja, yritän päivittää niitä tai pyytää niiden poistamista, mikäli se on mahdollista. Tietyiltä verkkosivustoilta on oikeus vaatia tietojen poistamista tietosuoja-asetusten perusteella

Toisena tärkeänä asiana kiinnitän jatkossa enemmän huomiota yksityisyysasetuksiini sosiaalisessa mediassa: kuka voi nähdä sisältöni ja mitä tietoja eri palvelut keräävät minusta. Aion myös rajoittaa, millä sovelluksilla ja verkkopalveluilla on pääsy tietoihini.

Ammatillisen uskottavuuden varmistamiseksi on hyvä rakentaa tietoisesti asiantunteva profiili esimerkiksi LinkedIniin ja pitää se ajan tasalla. Tämä auttaa luomaan luotettavan digitaalisen identiteetin työelämässä.

Lopuksi muistutan itseäni siitä, että kaikki, mitä julkaisen verkossa, on periaatteessa pysyvästi siellä. Siksi aion jatkossa miettiä tarkemmin, millaisen kuvan annan itsestäni digitaalisessa maailmassa.

Yhteenveto

Digitaalinen identiteetti on laajempi kokonaisuus kuin aluksi ajattelin. Se ei rajoitu vain sosiaalisen median tileihin, vaan koostuu kaikesta digitaalisesta toiminnastamme. Tiedot eivät aina ole täysin omassa hallinnassamme, ja monet yritykset keräävät ja analysoivat käyttäjädataamme markkinoinnin tarpeisiin.

Googlen hakutulokset antoivat minulle mielenkiintoisen näkymän omaan digitaaliseen identiteettiini. Vaikka en törmännyt väärään tietoon, havaitsin, että tietoni ovat hajallaan eri lähteissä. Tämä herättää kysymyksen: kuinka paljon voimme itse vaikuttaa siihen, millainen digitaalinen jalanjälki meistä muodostuu?

Digitaalinen identiteetti on jokaisen omaisuutta, mutta sen hallintaan kannattaa kiinnittää huomiota – etenkin, jos haluaa rakentaa tietynlaista ammatillista profiilia verkossa. Tietoisuus ja aktiivinen hallinta auttavat pitämään digitaalisen identiteetin omissa käsissä.

Millainen digitaalinen jalanjälki sinulla on – ja vastaako se sitä, millaisena haluat itsesi nähdä?

LÄHTEET:

JYU [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 20.2.2025.-Kansalaisen kyberturvallisuus lv. 24-25 / Yksityisyys verkossa/4.3 Digitaalinen identiteetti ja sosiaalisen median uhat.

Digitaalisen identiteetin lompakko tulee vuonna 2026 [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 18.02.2025. Saatavissa: https://vm.fi/-/digitaalisen-identiteetin-lompakko-tulee-vuonna-2026

Miska Laakkonen, Digitaaliset identiteetit-keltanokille-10 termiä, jotka sinun tulisi jo tietää. [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 15.02.2025. Saatavissa: https://www.nixu.com/fi/blog/digitaaliset-identiteetit-keltanokille-10-termia-jotka-sinun-tulisi-jo-tietaa

Antti Kettunen, Mitä ovat digitaaliset identiteetit ja miksi ne ovat tarpeellisia. . [Sähköinen tietoaineisto]. Luettu 02.02.2025. Saatavissa: https://anttikettunen.id/mita-ovat-digitaaliset-identiteetit-ja-miksi-ne-ovat-tarpeellisia-300f94696ce3

Kuva. Henri Hellsten Rysäkarin linnake vierailu 2015 – Suomen puolustusvoimat arkistokuva

Tänä päivänä sosiaalinen media on läsnä jokapäiväisessä tekemisessä hyvin paljon. Sosiaalinen media on yksi tehokkaimmista keinoista rakentaa henkilöbrändiä, löytää asiakkaita ja verkostoitua alan ammattilaisten kanssa.

Media-alan yrittäjänä hyödynnän pääasiassa Instagramia ja LinkedIniä, sillä ne tukevat visuaalista ja ammatillista viestintää eri tavoin. Instagram on kanavana helppokäyttöinen ja sen kautta on kiva jakaa kuvia ja reelssejä muille seuraajille omista töistä ja vapaa-ajan harrastuksista.

Muista sosiaalisen median kanavista käytän satunnaisesti Facebookia, YouTubea ja Vimeota.

Tässä blogissa kerron, miten sosiaalinen media voi auttaa uralla etenemisessä ja tuon esiin muutaman esimerkin yrityksistä, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa tehokkaasti ja hyvin.

Instagram – visuaalinen tarinankerronta ja asiakassuhteet

Instagram on media-alan ammattilaiselle erinomainen alusta, sillä se mahdollistaa visuaalisen portfolion rakentamisen ja asiakassuhteiden vahvistamisen.

 Miten sitten Instagramia kannattaa hyödyntää?

Käytän alustaa siihen, että julkaisen siellä korkealaatuisia kuva- ja videomateriaaleja. Tämä on hyvä keino tuoda omia projekteja esille ja samalla kertoa omasta työstä. Julkaisen myös omista harrastuksista kuvia ja tätä kautta luon myös omaa henkilöbrändiä näkyville.

Instagramin omat tarinat ja Reels-osiot ovat hyviä työkaluja kertoa sekä videon, että stillkuvien muodossa kuvallisia nopeita tarinoita omista mieleenpainuvista tapahtumista päivän aikana. Näillä pääsee hyvin aktiiviseen vuorovaikutukseen seuraajien kanssa. Julkaisujen näkyvyyttä voi parantaa käyttämällä relevantteja hashtageja ja paikkamerkintöjä. Näin mahdollistaa, että näkyvyys kasvaa ja useammat Instagramin käyttäjät löytävät tarinasi.

Hyvänä Instagramin käyttäjän esittelen Arktisten Vesien kuvauksista tutun kollegan, valokuvaajan Aki Mikkolan.

@akimikkola – Instagram

https://www.instagram.com/onedayinlapland/

Aki Mikkola on pohjoissuomalainen valokuvaaja, joka valokuvaa Lapin eksotiikkaa, luontoa ja revontulia. Hän käyttää Instagramia tehokkaasti:

– Aki julkaisee tarinoita kuvauksista kulissien takana

– Hän esittelee lopputuloksia upeilla still-kuvilla ja videoilla

– Hän myös keskustelee seuraajien kanssa kommenteissa ja tarinakyselyissä

LinkedIn – verkostoituminen ja asiantuntijaprofiili

LinkedIn on toinen erinomainen alusta, jos haluaa laajentaa verkostojaan ja houkutella yhteistyökumppaneita. Se on ammatillinen verkostoitumisalusta, missä pääsee olemaan vuorovaikutuksessa potentiaalisten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden kanssa. Sen avulla voidaan myös markkinoida, järjestää webinaareja ja tapahtumia.

LinkedIniä kannattaa hyödyntää julkaisemalla omia näkemyksiä ja analyysejä oman alan trendeistä. Alustan voima on siinä, että pääset verkostoitumaan muiden saman alan ammattilaisten kanssa ja osallistumaan erilaisiin keskusteluihin. LinkedInissä on myös lukuisia ryhmiä ja yhteisöjä, joissa voidaan jakaa tietoja ja keskustella alan tulevaisuudesta ja haasteista. Täällä jakamalla referenssejä ja asiakas-testimonialeja kasvattaa helposti omaa verkostoa.

LinkedIn on myös oiva rekrytointikanava, mistä löytyy lukuisia tarjolla olevia työpaikkoja.      

Esimerkkinä LinkedInin tehokkaasta käytöstä nostan esiin Vallila Studiot.

– He myös hyödyntävät aktiivisesti yrityksen verkkosivuja palveluidensa markkinointiin

– He julkaisevat lyhyitä markkinointivideoita heidän projekteistaan ja kertovat alan trendeistä

-He käyttävät hyvin LinkedIniä näkyvyyden rakentamiseen ja oman asiantuntijuuden jakamiseen:

Omat kokemukset

Henkilökohtaisesti olen huomannut, että sosiaalinen media on kasvattanut omaa työsuhdeverkostoani ja helpottanut saamaan uusia kontakteja alaltani. Sosiaalisen median kautta olen myös löytänyt uusia tapoja ja vinkkejä omaan ammattiini sekä olen löytänyt myös uusia työmahdollisuuksia rekrytointi ilmoitusten kautta.

Yhteenveto

Sosiaalinen media ei ole vain markkinointikanava, vaan se on myös työkalu ammatillisen uran ja liiketoiminnan kehittämiseen. Instagram toimii loistavasti visuaaliseen viestintään ja asiakkaiden sitouttamiseen sekä oman henkilöbrändin kasvattamisen, kun taas LinkedIn on tärkeä kanava verkostoitumiselle ja asiantuntijaprofiilin vahvistamiselle. Media-alan yrittäjänä näiden kahden alustan tehokas hyödyntäminen voi avata ovia uusiin projekteihin ja uramahdollisuuksiin .

Miten sinä käytät somea urasi edistämiseen? Jaa ajatuksesi kommenteissa!

Tämä blogiteksti kertoo meidän oppilaiden ryhmätyöprojektin alkutaipaleesta, kun aloitimme koodaamaan omaa leffateatterisivustoa. Julkaisen sen myös täällä omassa blogissani.

No niin, mistä sitä lähtisi liikkeelle? Huh. Hiki otsalla ja ajatukset lyövät itsensä tilttiin. Tätäkö tämä on? Valkoisen ruudun ongelma ja ajatus ei kulje. Tästä opettaja mainitsi joskus tunnilla, nyt se on todellisuutta.

Ensimmäiset näppäilyt Visual Codeen. Ainakin muistin mitä aluksi – ! ja enter – ensimmäiset koodin pätkät siis HTML-dokumentiin. Sinne räpsähti. Sekavaa vielä tässä vaiheessa. Sanat viuhuvat mielessä, <meta>, <link>, <body>, <header>, <body>, <div>, <p>, <section>. Sitten tutorial auki Youtubesta ja vähän kertausta HTML:stä. Mitä tulee bodyn alle ja mitä pitää muistaa headiin jne…?  Otan myös Chat gpt:n avuksi ja kyselen siltä HTML-protyypistä, ja mitä koodarin pitää siitä tietää. Vastauksia satelee, kun tekoäly naputtaa informaatiota ruudulle. Mieli alkaa pikkuhiljaa rauhoittua ja saan vähän kiinni tästä kaikesta. 

Nyt pitäisi saada ensimmäiset oikeat koodin pätkät HTML-dokumentiin. Aloitan Headeristä. Haluan sinne napit eri sivuille. Miten ne nyt tehtiin? Avaan spritti 2:ssa tehdyn rautalankamallin avuksi, tarvitsen visuaalista kuvaa, että hahmotan asiat. Nyt napautan Visual Codeen listan ja sivujen nimet. Sitten live preview ja enter. WTF! Näyttää ihan karmealta. Valkoinen ruutu, jossa allekkain sivujen nimet. Olen täysin hämmennyksissä. Tää näyttää ihan hirveän paskalta. Nyt tarvitsen taas apuja virtuaalikaverilta. No niin, apu löytyy. Kaveri selittää ruudun täydeltä, että muotoilut tehdään vasta CSS:ssä ja antaa esimerkin. Kopion sen Visual Codeen ja alan ymmärtämään taas paremmin tätä logiikkaa.

Tuntien räpellysten ja esimerkkien jälkeen olen saanut täytettyä ruudun valkoista jo ihan kiitettävästi. Ollaan siis menossa oikeaan suuntaan, ainakin tässä vaiheessa. Katsotaan, mitä tiimi sanoo seuraavassa palaverissa. Tunnit ovat hurahtaneet flow-tilassa, se pieni auringon kaje päivällä on vaihtunut syksyn pimeyteen. Aivoni tarvitsevat energiaa samoin kuin vatsalaukku.

-Henkka-

Puolen vuoden projekti edistyi kivasti ja neljän hengen ryhmämme sai staattisen Kalevala Kinon sivuston koodattua. Projektissa oppi paljon uusia asioita ja ryhmätyön merkitys korostui. Oli hieno huomata kuinka ryhmämme tuki toisiamme ja kannusti eteenpäin. Tässä alla oman sivuni layout videon muodossa. Projekti jatkuu yhä ja tarkoituksemme on tehdä sivustosta vielä dynaaminen versio, mistä löytyy erilaisia toiminnallisuuksia.

Github-linkki